Burman terveys

BURMIEN TERVEYSKYSELY. Jos omistat burman, käy täyttämättä Terveyskysely. Kyselyiden tulokset julkaistaan BKY:n jäsenistölle ja niitä hyödynnetään KTO:n päivityksessä.

Yleisesti ottaen burma on kohtalaisen terve rotu. Yksilöiden ja linjojen välillä on eroja. Burmakissan odotettu elinikä Suomessa on 14–18 vuotta. Myös maailmalla burma on todettu varsin pitkäikäiseksi. Iso-Britanniassa ja Taiwanissa tutkijat selvittivät eri rotukissojen ikää ja kuolinsyitä eläinlääkärikäyntien perusteella kerätystä datasta. Burma oli roduista pitkäikäisin, keskimääräinen elinikä 14.4 vuotta. Tässä linkki tutkimukseen: https://www.theguardian.com/lifeandstyle/article/2024/may/08/sphynx-has-lowest-life-expectancy-of-domestic-cat-breeds-research-finds

Burmilla on todettu joitakin vain tälle rodulle tyypillisiä geneettisiä sairauksia. Käyn nämä testattavat sairaudet läpi tällä sivulla. Sairauksien kohdalla on linkkejä, jotka vievät Burmakissan Ystävät Ry:n alaisen Terveystoimikunnan ylläpitämille sivuille www.burmat.info. Sivuilta löydät lisää burmien terveyteen liittyvää tietoa.

Burmilla ei ole erityistä alttiutta esim. munuais- tai sydänsairauksiin verrattuna muihin kissoihin. Erityisesti Australiassa on jostain syystä burmilla on todettu hieman suurempi todennäköisyys diabetekseen. Suomessa tai Euroopassa ilmiö ei näyttäydy. Ei myöskään USA:ssa. Suomalaisessa aineistossa (KTO) vuosina 2014 – 2023 Omakissaan kirjatuista burmien kuolinsyistä 16/292:sta johtui diabeteksesta. Määrä ei ole toisin sanoen kovin suuri. Kissan diabetes voi mennä insuliinihoidolla remissioon, joten insuliinihoidon aloitusta ei kannata silti pelätä. Osalla kissoista insuliinihoito voidaan myöhemmin purkaa. Käsittelen tätä aihetta blogikirjoituksessa. Burmakissan Ystävät ry. kerää tietoa burmien kuolinsyistä ja tiedot julkaistaan 3-vuosittain KTO:ssa. Toivon, että käyt lisäämässä kuolinsyyn Omakissaan, jos oma kissasi menehtyy.

BURMIEN PERINNÖLLISET SAIRAUDET (geeintesti olemassa)

Gangliosidoosi. Periytyy autosomissa resessiivisesti, eli sairaus edellyttää molemmilta vanhemmilta 1 kopiota sairausgeenistä. Vaikea neurologinen sairaus, johon kissa menehtyy hyvin nuorena. Jalostusburmilla DNA-testitulos GM2- gangliosidoosin varalta on ollut pakollinen vuodesta 2012. Testiä ei tarvita, jos vanhemmista kumpikaan ei kanna GM2-sairauden aiheuttavaa geenivirhettä. Olemme nykyisin tilanteessa, jossa lähes 10 vuoteen Suomessa ei ole todettu yhtään GM2-kantajaa. Sairausgeeni on testauksen myötä kitketty pois suomalaisesta burmapopulaatiosta.
Hypokalemia. Periytyy myös autosomissa resessiivisesti. Kantaja on terve. Sairaus aiheuttaa pentuiästä alkaen kohtauksittaisia lihasheikkousoireita. Stressi voi provosoida oireita. Elinikäinen kaliumlääkitys on välttämätön. Geenitesti tuli markkinoille vuonna 2014 ja sitä suositellaan kaikille jalostusburmille. Suomessa on jalostuskäytössä joitakin HK-geenin kantajaburmia. Kantaja on terve. Kahta HK-kantajaa ei missään nimessä saa yhdistää sairastumisen riskin vuoksi. Testiä suunnitellaan pakolliseksi, jotta yhtään sairasta yksilöä ei synny. Ihanteellisesti kantajien jälkeläisistä valitaan tulevaisuudessa jalostukseen vain ei-kantajat, jotta sairausgeeni hiljalleen saadaan katoamaan. Tästä onnistunut esimerkki on burmien GM2.
Burmese Head Defect. Periytyy autosomissa yhteisvallitsevasti (ko-dominantisti). Homotsygotia johtaa vaikeaan frontonasaaliseen dysplasiaan ja pentu menehtyy ensimmäisen vrk:n aikana. Kahta kantajaa ei saa missään nimessä yhdistää. Suomessa on joitakin BHD:tä kantavia burmia jalostuskäytössä. BHD-geenin kantaja on tyypillisesti brakykefaalisempi kuin ei-kantaja. Geenitesti on ollut saatavilla vuodesta 2017. Testi ei ole pakollinen, eikä kantajien käyttö jalostuksessa ole kiellettyä. BHD:n kantaja on usein yleisesti terve, mutta kantajuus altistaa mm. pentuiän dermoidikystille (nenän alueen synnynnäinen kasvain, voidaan leikata). BHD-kantaja on aina ei-kantajia brakykefaalisempi mutaation ko-dominantin periytyvyyden takia. Joillakin BHD-kantajilla hengitys saattaa olla äänekästä ja kyynelvuotoa voi esiintyä. Osa kantajista on alttiita silmäongelmille kuten cherry eye ja joskus BHD-kantajalle voi kehittyä sarveiskalvon sekvesteri.

Lähteet:

Burmien Kasvatuksen Tavoiteohjelma (KTO) 21.9.2024

Ruotsin Burmaklubben -yhdistyksen Burman-lehden kesänumero 2025