Suunnitelmallinen kasvatustyö burmien parissa jatkuu. Kissalaamme muutti keväällä 2024 lilakilpikonna naaras Gry, “Lyyli” eli SE*Heldes Sweet Gruyère Heldes -kissalasta Ruotsin Gävlestä. Gry on leikkisä ja vauhdikas nuori neiti. Luonteeltaan ystävällinen ja rohkea. Hänen kauttaan Crossroads-linjaan saadaan kauan odotettua yhdysvaltalaista traditional -linjaa.
USA:ssa syntyi 1970-luvun jälkeen kaksi erillistä kasvatussuuntausta; traditional ja contemporary. Yhtenäinen burmakasvatus jakaantui kahteen leiriin, kun contemporary -linjassa alkoi esiintyä frontonaasaalista dysplasiaa (“burmese head defect”). Geenivirhe johti letaaliin epämuodostumaan osassa jälkeläisistä, ja brakykefaaliseen ulkonäköön geenivirheen kantajilla. Traditional-linjan kasvattajat eivät halunneet ottaa riskiä epämuodostuneista pennuista eivätkä pitäneet brakykefaalisemmasta tyypistä. Kasvatus jatkui erillään aina vuoteen 2015, jolloin epämuodostuman aiheuttava geenivirhe löytyi, professori Leslie Lyonsin tutkijaryhmän 20 vuoden työn tuloksena, Dev Biol. 2016 Jan 15. Tänäkin päivänä USA:ssa on traditional -linjan burmakasvattajia, jotka eivät hyväksy contemporary-linjan burmia kasvatukseensa, geenitesteistä huolimatta.
Gry’tä tai hänen jälkeläisiään asia ei kosketa, sillä hänen esivanhempansa eivät kanna mutaatiota. Nykyisin kantajat testataan ja voidaan siten jättää pois kasvatuksesta. Suomessa kantajia on ylipäätään vain muutamia.
Yhdysvaltalaisten traditional-linjojen tuonti Suomeen on alkanut tänä vuonna (2024) kahdella yksilöllä, joista meidän Gry on toinen. Olemme ylpeitä tuonnistamme ja toivomme Gryn jättävän terveitä rodunomaisia jälkeläisiä. Kyseessä on yhdysvaltalaisten ja eurooppalaisten kasvattajien yhteistyö, joka pitkään oli osin kiellettyä. Mm. Iso-Britannia ei sallinut yhdysvalloista burmien tuonteja BHD:n 1980-luvulta vuoteen 2013. Nyt voimme saada takaisin USA:ssa syntyneen rotumme alkuperäistä ja matkan varrella geneettisesti rikastunutta perimää. Tämän varmistaakseni Gry’lle tehtiin MyCatDNA-testi. Ilokseni havaitsin ylittäneeni tavoitteeni. Tulos oli 26%, kun burmien keskimääräinen diversiteetti on 22%. Gryn geneettinen monimuotoisuus on onnekseni korkeampi kuin burmilla keskimäärin. Yli 26% lukuja en ole burmilla vielä nähnyt. Alla olevassa kuvassa annetaan ymmärtää, että burman geneettinen monimuotoisuus voisi olla korkeampikin.
Suomalainen geneetikko Heidi Anderson julkaisi ryhmänsä kanssa vuonna 2022 MyCatDNA-paneeliin perustuvan tutkimuksen kissojen sairauksien epidemiologiasta ja geneettisestä monimuotoisuudesta. Yksi tapa kuvata geneettistä monimuotoisuutta on geenien heterotsygotia-asteen mittaaminen. Andersonin tutkimukseen otettiin mukaan 113 burmaa. Burmien heterotsygotia-asteen oli mediaani oli 21,5% (tyypillinen lukema välillä 19,5% – 27,8%). Tutkimuksessa ei erikseen pohdittu syitä juuri meidän rotumme alhaiseen heterotsygotia-asteeseen. Muidekin kaukoidän rotujen heterotsygotia-asteet ovat verrattain matalia, joten todennäköisesti alkuperäiskissoja on ollut alueella niukemmin kuin Euroopassa muinoin.
Mm. norjalaisella metsäkissalla (n=121), johon otetaan rotuna myös noviiseja, vastaavat arvot olivat 37,8% (35,8% – 39,6%). Geneettisesti lähempänä burmaa olevalla koratilla (n=51) vastaavat luvut olivat 20,0% (18,3% – 21,7%). Tulokset ovat yhteneviä Lipinskin 2008 tutkimuksen kanssa. Korkeimmat heterotsygotia-arvot olivat mm. eurooppalaisella, norjalaisella metsäkissalla, siperiankissalla ja manxilla. Matalimmat luvut todettiin singapuralla, koratilla, birmalla ja burmalla sekä itämaisilla roduilla itämainen lyhytkarva, siamilainen ja balineesi.
Muita rotuja matalammat heterotsygotia-arvot selittyvät varsin todennäköisesti matalalla kantakissojen määrällä ja sen myötä historiallisella sukusiitoksella. Burmarodulla on käytännössä vain 1 kantakissa Wong Mau. Monilla muilla roduilla kantakissoja on selvästi enemmän, jolloin geneettinen monimuotoisuus on helpompi ylläpitää. Emme saa koskaan tietää, millainen oli burmien heterotsygotia-aste rodun alkutaipaleella tai matkan varrella koska emme voi heitä enää testata. Voidaan olettaa sen olleen vastaavalla tasolla ja alussa reippaan linjasiitoksen vuoksi matalampi kuin nykyburmalla.
Burma rotuna hyötyy roturisteytyksestä ja tuonneista. Yksilöiden tuominen muista maista voi lisätä geneettistä monimuotoisuutta. Erityisesti pitkään erillään olleita pohjoisamerikkalaisia linjoja suositellaan yhdistämään eurooppalaisiin. Roturisteytyksenä tutkijat ovat ehdottaneet thaimaalaisia alkuperäiskissoja, ja kasvattajat ovat heidän linjojaan tuoneet. Geneettinen monimuotoisuus on lisääntynyt näissä pentueissa noin siamilaiskissan heterotsygotia-asteen mediaanin tasolle eli 24,9%. Muita itämaista alkuperää olevia rotuja on myös kannustettu risteyttämään burman kanssa. Suuremman nousun heterotsygotia-asteeseen tuo roturisteytys jonkin länsimaisen rodun kanssa, kuten birmakasvatuksessa on tehty siperiankissan kanssa. Kissaliiton ulkopuolisissa järjestöissä burman ja bombayn yhdistäminen on koettu hyvänä keinona monimuotoisuuden ja sitä kautta elinvoiman lisäämiseen; bombayn perimästä osa on länsimaista geenipohjaa amerikan lyhytkarvarodun (ASH) kautta.
Geenitestaus on ollut työkalumme vasta alle 10 vuoden ajan, ja opimme siitä lisää koko ajan. Burman geneettinen monimuotoisuus on geenitestauksen aikakaudella tehnyt ison harppauksen parempaan. Tutkijoilta emme vielä ole saaneet vastausta kysymykseen, mihin lukemaan meidän kasvattajina tulee pyrkiä. Tulevaisuus varmasti tuo lisää vastauksia. Monimuotoisuuden lisääminen vaatii pitkän aikavälin strategista jalostusohjelmaa, joka ottaa huomioon sekä terveyden että geneettisen vaihtelun ylläpitämisen, ja vähentää samalla haitallisten perinnöllisten sairauksien riskiä. Roturisteytykseen valittavat yksilöt tulee valikoida huolella, ja rodun kaikkia tärkeitä ominaisuuksia on pyrittävä vaalimaan.
Tavoitteeni pitkällä tähtäimellä on saavuttaa burmalle maaginen 27% geneettinen diversiteetti. Katsotaan milloin se tapahtuu, kuulette kyllä 🙂
Gry astutetaan talvella 2025. Uros vielä mietinnässä.
CROSSROADS BURMAT 