Kitin (Ninellis Listen to Your Heart, BUR n) rekisteröinnin siirtoa TICAsta Kissaliittoon odotellessa ajattelin kirjoittaa seuraajillemme hieman genetiikasta. Kitin jalostustestit ovat olleet valmiit jo kauan, eli burmalle pakolliset HK (hypokalemia) ja GM2 (gangliosidoosi) ovat N/N. Samoin burmalle suositeltu testi BHD (burmese head defect) tulos on N/N. N/N tarkoittaa, ettei yksilö kanna testattua sairausgeeniä eikä siten voi periyttää sitä eteenpäin. Käytän kaikilla jalostuskissoillani Wisdom Panelin geenitestiä, jonka saa tilattua linkin verkkokaupasta. Kiti kantaa suklaata eli hän voi toisen kantajan kanssa saada suklaan värisiä pentuja.

Tässä kuvassa näkyy Kitin geneettinen monimuotoisuus. Ilahduttavasti se on keskimäärin korkeampi kuin burmilla yleensä.

Miksi geenien monimuotoisuus (genetic diversity) on tärkeää?

Geneettinen monimuotoisuus ilmenee jokaisella lajin yksilöllä ainutlaatuisena perimänä eli geeneinä. Samalla alueella elävät saman lajin yksilöt eli saman populaation yksilöt voivat ulkoisesti muistuttaa toisiaan, mutta ovat jokainen omanlaisiaan ulkomuotonsa, käyttäytymisensä ja geeniensä suhteen. Kun lajin sisällä geenien erilaiset muodot eli alleelit vaihtelevat paljon, on populaatio monimuotoinen.

Geneettisen monimuotoisuuden väheneminen jalostuksessa on helpointa selittää pullonkaulavertauksella. Voidaan puhua myös geneettisistä suppiloista. Aina kun tietyt eläimet valitaan jalostuskäyttöön ominaisuuksiensa ja sukutaulunsa perusteella, populaatiosta suodattuu osa alleeleista pois.

Mitä vähemmän populaatiossa on yksilöitä ja mitä vähemmän geenivirtaa populaatioiden välillä on, sitä todennäköisemmin populaatiossa esiintyy sukusiitosta eli läheiset sukulaiset lisääntyvät keskenään. Sukusiitoksen seurauksena geneettinen monimuotoisuus vähenee, kun alleelien määrä kutistuu. Jälkeläisten lisääntymistehokkuus ja selviytyminen aikuisuuteen asti heikkenevät. Yksilöiden matala heterotsygotia-aste liittyy mm. seuraaviin geneettisiin riskeihin: lisääntymisvaikeudet, jälkeläiskuolleisuus, epämuodostumat, perinnölliset sairaudet.

Monimuotoisuus on tärkeää myös immuunijärjestelmässä, jonka geenikirjon kapeneminen voi johtaa esimerkiksi tulehdussairauksiin, autoimmuunisairauksiin ja allergioihin. Tämän kaiken pohtiminen on kasvatustyöni perusta.

Jos Kiti olisi kotikissa?

Alla kuvakaappaus Wisdom Panel -geenipaneelin tuloksista, kun Kiti on muokattu mixed-breed -kissaksi eli suomalaiseksi kotikissaksi, jonka jalostus ei ole ollut ihmisen suunnittelemaa. Testitulos varoittaa jalostuksen riskeistä. Kasvattajilla on keinoja lisätä rodussa geenien monimuotoisuutta, ja onneksi asiaan on alettu kiinnittää viime vuosina enemmän huomiota. Vastuullinen jalostus on juuri tätä. Meillä kasvattajilla ei ole kristallipalloja, joilla voisimme vannoa kaikkien kasvattiemme terveyden pysyvän aina hyvänä. Se minkä voimme tehdä, on perustaa valintamme tieteeseen ja sen avulla tuotettuihin todennäköisiin skenaarioihin.

Yhteistyö tiedemaailman kanssa on todella tärkeää rodunjalostuksessa. Siksi myös Kitin DNA:ta lähti tänään 2 EDTA-verinäyteputkea Helsingin yliopistolle Kissojen geenitutkimukseen. Tutkimusta tehdään Helsingin Yliopiston eläinlääketieteellisen ja lääketieteellisen tiedekunnan sekä Folkhälsanin tutkimuskeskuksen alaisuudessa, Viikin ja Meilahden yliopistokampuksilla. Tavoitteena on rakentaa kattava suomalaisten rotukissojen DNA-pankki, jota voi hyödyntää kissojen perinnöllisten sairauksien ja ominaisuuksien kartoittamisessa. Projektin nettisivuilla todetaan mm., että “Tiukka ”puhdasrotuisuuden” vaaliminen sekä sisäsiitos ovat karsineet rotukissojen perimästä ylimääräisen vaihtelun.” Mitä matalampi prosentuaalinen heterotsygotia-aste on (Kitillä 26%), sen kapeampi on kyseisen yksilön geneettinen monimuotoisuus. Burmien keskimääräinen heterotsygotia-aste on välillä 20-27% ja suomalaisten kotikissojen 29-41% ja yleisimmin 38-40% Wisdom Panel -aineistossa.

---

---

Genetic Notes on the Burmese Cat Breed

Burmakissan terveys on kiinnostanut kissageneetikkoja muun muassa koska rotu on alun perin muodettu harvoista yksilöistä ja siihen on sittemmin tuotu varsin vähän geneettistä materiaalia muista roduista. Burma on todennäköisesti ensimmäinen rotu, joka perustuu geneetikkojen tekemään työhön. Rodun alkuperästä voit lukea tarkemmin Burman Kissankasvatuksen tavoiteohjelmasta (KTO). Alla olevassa kirjoituksessa pohditaan burman geneettistä monimuotoisuutta ja suositellaan hallitusti lisäämään sitä. En itse ole ajatellut tuovani rotuun muuta ulkopuolista kuin Kitin, jonka suvussa esiintyy yksittäisiä bombay-rotuisia kissoja. Bombay on burman ja mustan amerikkalaisen lyhytkarvan hybridirotu, joka kehitettiin 1950-luvulla USA:ssa. Jos sekoittaisin pakkaa yhtään enempää, en voisi tietää mikä ominaisuus johtuu mistäkin. Kitin yhdistäminen puhdasrotuiseen burmaan on tällä hetkellä kasvatustyöni keskiössä. Seuraava projektini on traditional -linjaisen burman tuonti Yhdysvalloista, mutta siitä lisää jos toive konkretisoituu 🙂

Pentuesuunnitelma etenee hiljalleen. Kitin (Ninellis Listen to Your Heart, BUR n) transfer-rekisteröinti TICAsta Kissaliittoon aloitettiin tammikuun alussa 2023, mutta on vielä kesken Kissaliitossa. Syynä viivytykseen ovat ymmärtääksemme Kitin emolinjan bombay-juuret. Bombay luotiin 50-luvulla USAssa yhdistämällä ruskeita Grand Champion-linjan burmia tyypiltään soveltuviksi valittuihin mustiin amerikkalaisiin lyhytkarvoihin. Amerikkalainen lyhytkarva (ASH) hyväksyttiin roduksi CFA:ssa 1906. Bombay hyväksyttiin alustavasti myös FiFéen eli Kissaliittoon vuoden 2023 alusta. Kissaliiton sivuilla ei ole bombaysta tietoja, mutta voit käydä tutustumassa rotuun CFA:n sivuilta: https://cfa.org/bombay/ . Bombay-rotuisia kissoja on hyväksytty Kissaliittoon tätä kirjoittaessa 4kpl. Kyse on siis suomalaisittain pienestä rodusta. He kaikki neljä ovat Kissaliiton RX-rekisterissä, koska heidän sukutauluissaan on ruskeita burmia 2. polvesta lähtien. Bombay on siis ns. hybridirotu.

Itseäni linjassa kiinnostaa mahdollisuus löytää omaan purebred-jalostukseen burmakasvatuksesta bombayn puolelle kadonneita vanhoja USAlaisia burmalinjoja. Nykyisen burman geenien homotsygotia-aste on suuri, eli geenien variabiliteetti pieni. Kissageneetikot ovat vuodesta 2016 suositelleet geenipoolin laajentamista hallitusti tuomalla mm bombayn kautta. Tästä meilläkin on kyse. Tieteeseen perustuvasta hallitusta harkitusta kasvatuksesta. Viidennen sukupolven kohdalla tämän linjan pennut kelpaavat RX-rekisterin (Registre Initial et Experimental) sijaan ns. LO-rekisteriin (Livre d’origin) eli yksilöllä on mm. puhdasrotuinen rekisterikirja vähintään kolmelta edeltävältä sukupolvelta.

Kitillä on jo sukulaisia veljensä kautta Kissaliitossa, joten ehkä hieman nostelemme Kitin kanssa kulmiamme miksi hänen sukutaulunsa on herättänyt mielenkiintoa liitossa. Toki hyvähän se on että asioihin perehdytään ja luotan liiton asiantuntemukseen. Kissaliiton arvojen mukaisesti tärkeää on vastuullinen kasvattaminen ja yhteiset säännöt kaikille. Odottelemme siis luottavaisena ja maltilla. 

Suomeen on tuotu TICAsta samalla geenien monimuotoisuuden lisäämisen tarkoituksella varsinaisena outcross -kasvatuksena mm. thaimaatiaisen ja tonkineesin geenejä vuodesta 2016.

En itse kannata ruskean bombayn rekisteröintimahdollisuutta suoraan burmaksi, vaan olen erityisastutusluvan ja tavoitteellisten kasvatusohjelmien teon kannattaja. Todellakin, niille kenelle bombay on uusi. Joskus rotuun syntyy myös ruskea pentu mustien joukkoon, ja häntä ei saa käyttää bombay-jalostukseen koska bombay on musta. Jäävät lemmikeiksi, mutta ovat käytettävissä burmajalostukseen mm TICAssa ja CFAssa ja erityisastutusluvalla varmasti onnistuu jatkossa myös Kissaliitossa.

Kiti on ainoa emonsa naaraspentu, joka jatkaa Suomessa näitä arvokkaita geenejä. Kitin suvun juuret ovat burman Wong Mau -kantaemossa, joten varsinaista uutta alkuperää emme rotuun saa emmekä hae. Geenien monimuotoisuus tässä välillä tapahtuneista muunteluista on se mitä haetaan.

Kissalan tuontisuunnitelma urospennusta ulkomailta etenee lupaavasti. Siitä lisää myöhemmin. 😽

Tästä linkistä pääset ihailemaan Kitin sukutaulua:

https://www.pawpeds.com/db/?a=p&id=1578255&g=4&p=bur&o=elastic

Ohje: BOS on bombay ja BUR on burma. 

Kiti eli NINELLIS Listen to Your Heart on syntynyt 25.5.2021 Suomessa. Hänen emonsa on kuvankaunis TICA-burma Luna eli Securitazz Yzter, joka muutti Suomeen ruotsalaiselta kasvattajaltaan vuonna 2018. Lunan molemmat vanhemmat ovat TICA -rekisteröityjä bombay-kissoja, mutta seuraavasta sukupolvesta löydät jälleen ruotsalaisen burman. Kitin isä on suomalaissyntyinen Shu-Shun Tropical Punch eli Punssi.

Kiti on hurmannut meidät kaikki. Hänen luonteensa on hurmaava, harkitseva ja riehakas, leikkisä ja unelias, kaikki samassa paketissa. Lempileikki on noutaa hiuslenkkiä, uudelleen ja uudelleen. Luonnetta ei erota burmasta. Ikuisesti kiitollinen kasvattajalle tästä tytöstä.

Kyseessä on niin sanottu outcross-burma, jonka tarkoituksena on laajentaa suomalaisen burmakissan perimää eli tuoda siihen uusia (ja vanhoja rodusta kadonneita) geenejä. Vastaavanlaista kasvatustyötä on käynnissä monissa kissaroduissa Suomessa ja maailmalla. Esimerkiksi ruotsalainen burmien outcross -risteytys on leijonanloikan meitä suomalaisia edellä. Bombay -rotuun käytettyjen burmien sukupolvet tunnetaan osin burmarodun alkujuurille 1930 -luvun USA:han asti. Roturisteytyksessä käytettyjen mustien amerikanlyhytkarvojen suvut tunnetaan myös useiden sukupolvien päähän. Nämä molemmat ihmisen USA:ssa luomat rodut muistuttavat luonteiltaan hyvin paljon toisiaan eikä burman ruskea väritys muutu roturisteytyksessä. Eläintieteilijöiden huoli geenipoolin kapeutumisesta tulee ottaa todesta. Laajoissa kissan geeniperimää kartoittavissa tutkimuksissa on suositeltu burmalle roturisteytyksiä aasialaista alkuperää olevien kissarotujen kanssa, tieteellinen perusta on vahva. Suomen Kissaliittoon ei vielä hyväksy bombay-rotua, ja siksi Kiti on rekisteröity TICA-järjestöön. Haemme rekisteröintilupaa Kissaliittoon aikanaan sijoituspentueen jälkeen. Toivon, että rekisteröinti onnistuisi. Outcross-siitoksessa säilytetään vain burman sallitut värit ja yksilöt geenitestataan ja heidän luonteensa valikoidaan tarkkaan jalostukseen sopivaksi. Sukupolvien lisääntyessä nämä uudet geenit jäävät rikastuttamaan burmiemme sukutauluja. Bombaysta rotuna voit lukea lisää mm. TÄÄLTÄ.

Sukutaulu

Mimin kotiutuminen uusien ihmistensä luona on sujunut hyvin. Uusi koti löytyi BKY:n sivujen kautta parissa viikossa. Olemme iloisia, että uudessa kodissaan Mimi saa jakamattoman omien ihmistensä huomion, häntä rakastetaan ja hänestä pidetään hyvää huolta. Kasvattajana olen kiitollinen, että löytyi pariskunta, joka halusi tarjota kodin aikuiselle burmalle. Kaikkea hyvää Mimille ja uudelle perheelleen, kiitos Mimi yhteisistä vuosista ja pidetään yhteyttä!

Mimi (CH Aberwyn Maja Gräddnos) on 2014 syntynyt sinikilpikonnan värinen leikattu burmanaaras. Mimi on asunut kissalassamme pennusta asti, ja tottui tuolloin elämään ainoana kissanamme. Kasvatustoiminnan myötä kissalauma on kasvanut muutamalla uudella burmalla. Omat kaksi pentuettaan hän hoiti suurella rakkaudella ja vahvoilla emonvaistoilla, oli erinomaiinen synnyttäjä ja leijonaemo. Hänen jälkeläisiään on maailmalla yhdeksän, heillä yhteensä 35 EX1-tulosta näyttelyistä, 7 nominointia ja 2 Best in Show-titteliä.

Mimi on perusluonteeltaan rohkea ja energinen. Samalla varautunut. Sopeutuminen uusiin kissoihin vie häneltä aikaa. Mimi nukkuu mielellään yöt ihmisen jaloissa. Kesällä hän viihtyy päivät ulkohäkissään katsellen naapuruston liikkeitä ja kuunnellen lintujen ääniä. Talvisin Mimi nukkuu pitkiä päiväunia sohvalla tai takan päällä.

Etsin Mimille hyvää loppuelämän kotia. Mimin uudelle kodille on vaatimuksina mahdollisuus ulkoilla turvallisesti ulkohäkissä tai valjaissa, sekä takalukittava ulko-ovi. Mimi osaa nokkelana burmana avata kahvasta oven. Mimi on kissa isolla K:lla, kissamainen velmu, sisältä pehmo ja rakastaa saamaansa huomiota ja rakkautta. Mimi on melko kaikkiruokainen, eikä allergioita tai todettuja sairauksia ole. Hammaskiveä poistettu säännöllisesti. Tottunut kouluikäisiin lapsiin ja oppinut hyvin sietämään meillä kyläilemässä käyvän pienen koiran. On itsenäinen, eli sopii perheeseen, jossa käydään kodin ulkopuolella töissä.

Myydään vain ainoaksi kissaksi. Tarkempia lisätietoja saa puhelimitse tai sähköpostilla.

• 

Monan 2. pentue syntyi 11.1.2020. Lila uros ja creme naaras. Molemmat alustavasti varattu.

Tiuku-naaraan kotiutuminen uusien ihmistensä luona on sujunut erinomaisesti. Ajatus Tiukusta luopumisesta tuntui aluksi vaikealta. Uusi koti löytyi lopulta BKY:n pentulistan kautta viikossa. Tutustuttuamme toisiimme aloin nähdä tilanteen kissan kannalta oikeana ratkaisuna, ja oli helpompaa unohtaa oma ikävä. Sterilisaatiosta toivuttuaan Tiuku pääsi muuttamaan uuteen kotiinsa marraskuussa 2018. Kasvattajana olen kiitollinen, että löytyi perhe, joka halusi tarjota kodin nimenomaan aikuiselle burmalle. Kaikkea hyvää Tiukulle ja uudelle perheelleen, kiitos yhteisistä vuosista ja pidetään yhteyttä!

Tiuku on 2,5-vuotias lilakilpikonna burmanaaras. Hän on syntynyt ja kasvanut meillä Crossroads-kissalassa ja sanut yhden pentueen helmikuussa -18. Nyt etsimme hänelle uutta loppuelämän kotia. Tiuku leikkautetaan lähiaikoina ja luovutetaan uuteen kotiin kastraattina. Toiveena lauma, jossa enintään yksi kaverikissa. Tiuku on luonteeltaan hieman ujo. Tottunut lapsiin muttei koiriin. Hän soveltuu ainoaksikin lemmikiksi ja on ennemmin ihmiseen kiintyvä kuin suuremmassa lemmikkilaumassa viihtyjä.