Kiti eli IC NINELLIS Listen to Your Heart muutti meille kesällä 2021 sijoitukseen. Hän sai kaksi pentuetta. Ajan oloon muiden naaraskissojen kanssa tulivat seinät hieman vastaan. Lauma ei voinut hyvin ja päätimme Kitille haettiin uuden kodin. Onneksemme Kiti löysi parhaan mahdollisen kodin Lahdesta ystäviltämme. Tapaamme kuukausittain häntä.

Kitiä käytimme näyttelyissä ahkerasti vuoden 2024. Tuloksina 4 nominointia ja 1 Best in Show ja 3 muuta EX1-arvostelua, CH- ja IC -tittelit. Tuomarit kehuivat hänessä erityisesti syvän keltaisia silmiään, jotka ovat kuulemma juuri sen väriset kuin burmalla toivotaan olevan. Uskon meripihkan keltaisen kirkkauden polveutuvan bombay-esivanhemmiltaan. Bombaykissoilla on sokeeraavan keltaiset silmät. Myös Kitin turkin sävyä kehuttiin sopivan vaaleaksi ruskeaksi. Viimeisissä näyttelyissä rouvasta huomasi, ettei näyttelytouhu enää oikein huvittanut. Hän alkoi jännittää eikä lähtenyt reissuihin mielellään. Siispä huipulle oli hyvä lopettaa. Tuloksillaan Kiti venytti itsensä Burmakissan Ystävät Ry:n 2024 Vuoden Burmaksi aikuisten sarjassa pistein 555,44p. Olemme niin ylpeitä Kitistä! Kiitämme kasvattajaa tästä hienosta kissasta!

Suunnitelmallinen kasvatustyö burmien parissa jatkuu. Kissalaamme muutti keväällä 2024 lilakilpikonna naaras Gry, “Lyyli” eli SE*Heldes Sweet Gruyère Heldes -kissalasta Ruotsin Gävlestä. Gry on leikkisä ja vauhdikas nuori neiti. Luonteeltaan ystävällinen ja rohkea. Hänen kauttaan Crossroads-linjaan saadaan kauan odotettua yhdysvaltalaista traditional -linjaa.

USA:ssa syntyi 1970-luvun jälkeen kaksi erillistä kasvatussuuntausta; traditional ja contemporary. Yhtenäinen burmakasvatus jakaantui kahteen leiriin, kun contemporary -linjassa alkoi esiintyä frontonaasaalista dysplasiaa (“burmese head defect”). Geenivirhe johti letaaliin epämuodostumaan osassa jälkeläisistä, ja brakykefaaliseen ulkonäköön geenivirheen kantajilla. Traditional-linjan kasvattajat eivät halunneet ottaa riskiä epämuodostuneista pennuista eivätkä pitäneet brakykefaalisemmasta tyypistä. Kasvatus jatkui erillään aina vuoteen 2015, jolloin epämuodostuman aiheuttava geenivirhe löytyi, professori Leslie Lyonsin tutkijaryhmän 20 vuoden työn tuloksena, Dev Biol. 2016 Jan 15. Tänäkin päivänä USA:ssa on traditional -linjan burmakasvattajia, jotka eivät hyväksy contemporary-linjan burmia kasvatukseensa, geenitesteistä huolimatta.

Gry’tä tai hänen jälkeläisiään asia ei kosketa, sillä hänen esivanhempansa eivät kanna mutaatiota. Nykyisin kantajat testataan ja voidaan siten jättää pois kasvatuksesta. Suomessa kantajia on ylipäätään vain muutamia.

Yhdysvaltalaisten traditional-linjojen tuonti Suomeen on alkanut tänä vuonna (2024) kahdella yksilöllä, joista meidän Gry on toinen. Olemme ylpeitä tuonnistamme ja toivomme Gryn jättävän terveitä rodunomaisia jälkeläisiä. Kyseessä on yhdysvaltalaisten ja eurooppalaisten kasvattajien yhteistyö, joka pitkään oli osin kiellettyä. Mm. Iso-Britannia ei sallinut yhdysvalloista burmien tuonteja BHD:n 1980-luvulta vuoteen 2013. Nyt voimme saada takaisin USA:ssa syntyneen rotumme alkuperäistä ja matkan varrella geneettisesti rikastunutta perimää. Tämän varmistaakseni Gry’lle tehtiin MyCatDNA-testi. Ilokseni havaitsin ylittäneeni tavoitteeni. Tulos oli 26%, kun burmien keskimääräinen diversiteetti on 22%. Gryn geneettinen monimuotoisuus on onnekseni korkeampi kuin burmilla keskimäärin. Yli 26% lukuja en ole burmilla vielä nähnyt. Alla olevassa kuvassa annetaan ymmärtää, että burman geneettinen monimuotoisuus voisi olla korkeampikin.

Suomalainen geneetikko Heidi Anderson julkaisi ryhmänsä kanssa vuonna 2022 MyCatDNA-paneeliin perustuvan tutkimuksen kissojen sairauksien epidemiologiasta ja geneettisestä monimuotoisuudesta. Yksi tapa kuvata geneettistä monimuotoisuutta on geenien heterotsygotia-asteen mittaaminen. Andersonin tutkimukseen otettiin mukaan 113 burmaa. Burmien heterotsygotia-asteen oli mediaani oli 21,5% (tyypillinen lukema välillä 19,5% – 27,8%). Tutkimuksessa ei erikseen pohdittu syitä juuri meidän rotumme alhaiseen heterotsygotia-asteeseen. Muidekin kaukoidän rotujen heterotsygotia-asteet ovat verrattain matalia, joten todennäköisesti alkuperäiskissoja on ollut alueella niukemmin kuin Euroopassa muinoin.

Mm. norjalaisella metsäkissalla (n=121), johon otetaan rotuna myös noviiseja, vastaavat arvot olivat 37,8% (35,8% – 39,6%). Geneettisesti lähempänä burmaa olevalla koratilla (n=51) vastaavat luvut olivat 20,0% (18,3% – 21,7%). Tulokset ovat yhteneviä Lipinskin 2008 tutkimuksen kanssa. Korkeimmat heterotsygotia-arvot olivat mm. eurooppalaisella, norjalaisella metsäkissalla, siperiankissalla ja manxilla. Matalimmat luvut todettiin singapuralla, koratilla, birmalla ja burmalla sekä itämaisilla roduilla itämainen lyhytkarva, siamilainen ja balineesi.

Muita rotuja matalammat heterotsygotia-arvot selittyvät varsin todennäköisesti matalalla kantakissojen määrällä ja sen myötä historiallisella sukusiitoksella. Burmarodulla on käytännössä vain 1 kantakissa Wong Mau. Monilla muilla roduilla kantakissoja on selvästi enemmän, jolloin geneettinen monimuotoisuus on helpompi ylläpitää. Emme saa koskaan tietää, millainen oli burmien heterotsygotia-aste rodun alkutaipaleella tai matkan varrella koska emme voi heitä enää testata. Voidaan olettaa sen olleen vastaavalla tasolla ja alussa reippaan linjasiitoksen vuoksi matalampi kuin nykyburmalla.

Burma rotuna hyötyy roturisteytyksestä ja tuonneista. Yksilöiden tuominen muista maista voi lisätä geneettistä monimuotoisuutta. Erityisesti pitkään erillään olleita pohjoisamerikkalaisia linjoja suositellaan yhdistämään eurooppalaisiin. Roturisteytyksenä tutkijat ovat ehdottaneet thaimaalaisia alkuperäiskissoja, ja kasvattajat ovat heidän linjojaan tuoneet. Geneettinen monimuotoisuus on lisääntynyt näissä pentueissa noin siamilaiskissan heterotsygotia-asteen mediaanin tasolle eli 24,9%. Muita itämaista alkuperää olevia rotuja on myös kannustettu risteyttämään burman kanssa. Suuremman nousun heterotsygotia-asteeseen tuo roturisteytys jonkin länsimaisen rodun kanssa, kuten birmakasvatuksessa on tehty siperiankissan kanssa. Kissaliiton ulkopuolisissa järjestöissä burman ja bombayn yhdistäminen on koettu hyvänä keinona monimuotoisuuden ja sitä kautta elinvoiman lisäämiseen; bombayn perimästä osa on länsimaista geenipohjaa amerikan lyhytkarvarodun (ASH) kautta.

Geenitestaus on ollut työkalumme vasta alle 10 vuoden ajan, ja opimme siitä lisää koko ajan. Burman geneettinen monimuotoisuus on geenitestauksen aikakaudella tehnyt ison harppauksen parempaan. Tutkijoilta emme vielä ole saaneet vastausta kysymykseen, mihin lukemaan meidän kasvattajina tulee pyrkiä. Tulevaisuus varmasti tuo lisää vastauksia. Monimuotoisuuden lisääminen vaatii pitkän aikavälin strategista jalostusohjelmaa, joka ottaa huomioon sekä terveyden että geneettisen vaihtelun ylläpitämisen, ja vähentää samalla haitallisten perinnöllisten sairauksien riskiä. Roturisteytykseen valittavat yksilöt tulee valikoida huolella, ja rodun kaikkia tärkeitä ominaisuuksia on pyrittävä vaalimaan.

Tavoitteeni pitkällä tähtäimellä on saavuttaa burmalle maaginen 27% geneettinen diversiteetti. Katsotaan milloin se tapahtuu, kuulette kyllä 🙂

Gry astutetaan talvella 2025. Uros vielä mietinnässä.

Kasvatukseni on ollut käynnissä pienimuotoisesti vuodesta 2016. Näiden vuosien aikana perehtymisen ja käytännön kokemuksen myötä oma kasvatuksen linja on hiljalleen kehittynyt. Omat pentueemme (1/2016, 12/2016, 1/2018, 5/2018 ja 1/2020) ovat olleet FiFén alaisen Suomen Kissaliiton ns. LO-rekisteröityjä (Livre d’Origin) burmia. LO-rekisteri tarkoittaa mm. puhdasrotuista rekisterikirjaa vähintään 3:lta sukupolvelta. Käytännössä heidän sukutaulunsa voidaan jäljittää internetin tietokannasta kantakissa Wong Mau‘hun asti. Kaksi sijoituspentuettamme (7/2022 ja 7/2023) ovat RIEX-rekisteröityjä (Registre Initial et Experimental), sillä heiltä löytyy 3-polven sukutaulusta roturisteytys. Sijoituskotina toimiminen antoi mahdollisuuden tutustua outcross-kasvatukseen.

Burma on rotuna luotu yhden tonkineesinaaraan eli burma-siamilaishybridin (Wong Mau) ja tämän oman pojan (isä siamilainen) risteytyksen pohjalle. Puolet pennuista näyttivät siamilaisilta ja puolella oli tummempi väritys korvien, tassujen ja hännän kärkiosissa ja hennon tumma naamiokuvioitus. Jälkimmäisen värinen urospentu risteytettiin takaisin Wong Maun kanssa, jolloin pentuja syntyi väritykseltään kolmenlaisia; osa siamilaisnaamiokissoja, osalla oli hennosti tummempi naamioväritys ja tummemmat kärjet korvista, tassuista ja hännästä ja osa oli tasaisen ruskeita. Kun näitä tasaisen ruskeita pentuja risteytettiin keskenään, jälkeläiset olivat kaikki ruskeita. Luonnossa tällaisen mutaation syntyminen ja leviäminen populaation valtaväriksi olisi resessiivisyyden takia epätodennäköistä, mutta hallitussa kasvatuksessa resessiiviset alleelit on mahdollista säilyttää ns. vallitsevina. Kun nämä pennut yhdistettiin seuraavassa sukupolvessa, syntyi 100% tummia yksivärisiä (c^bc^b) -pentuja, ei yhtään siamilais (c^sc^s)- tai tonkineesi(c^bc^s)naamiopentuja. Jos haluat oppia lisää burmavärin genetiikasta, vieraile esim. Langfordin genetiikan laboratorion sivustolla. 

Kapean geneettisen lähtötilanteen vuoksi on luonnollisesti tarpeen sukupolvien myötä lisätä geneettistä vaihtelua tuomalla rotuun uusia geenejä. Rodun alkuvuosina USA:ssa jalostuskissojen määrä oli hyvin pieni, ja pennut olivat haluttuja. Niinpä osa kasvattajista jalosti siamilais-burmahybridejä  puhdasrotuisina burmina. Jopa siinä määrin, että CFA hyllytti burmien rekisteröinnit kokonaan vuonna 1947. Järjestö edellytti 3-polvista puhdasrotuista sukutaulua. Rekisteröintikieltoa kesti 10 vuotta, kunnes vuonna 1957 puhdasrotuisen kannan koko saatiin kasvamaan riittävän laajaksi. Hybridien kasvatus oli kuitenkin arvokas lisä burman historiallisesti kapealle geneettiselle monimuotoisuudelle.

Burmapopulaatiot mm. USA:ssa, Iso-Britanniassa ja Australiassa ovat välimatkan vuoksi kasvaneet melko erilleen eurooppalaisista. Tuomalla burmia näistä maanosista, voidaan lisätä geneettistä vaihtelevuutta. Tämä ei vielä ole outcross-kasvatusta mutta on oleellinen keino estää suljetun populaation muuttumista geeneiltään liian samankaltaiseksi. Monet geenimutaatiot ja alleeliparien vaihdot ehtivät tapahtua sukupolvien eriytyessä. Tämä ei toki poista burman historiallista sukusiitosta. Geneettiset periytyvät sairaudet ovat edelleen vaarana, mutta sekoittaminen on hyödyksi geneettiselle vaihtelulle. Sekä USA:ssa että Australiassa linja- ja sisäsiitos on verrattain tavallisempaa kuin Euroopassa. Serkusparitus tai puolisisarusten yhdistelmät tiettyjen luonne- ja ulkonäköpiirteiden vuoksi ei ole edes harvinaista. Kasvattajat kertovat, että näin heidät on opetettu toimimaan. Uskaltaisin kyseenalaistaa ohjeen, sille ei ole tieteellistä perustetta. Tiede opettaa meitä toimimaan toisin, ja tietoa löytyy enevästi avoimista tietokannoista kuten Sciencedirect. Yksinkertaisella haulla “burmese cat” löytyy 289 tieteellistä artikkelia alalta “Veterinary Science and Veterinary Medicine”. Näissäkin on vielä karsittavaa, kuten tieteellisiä hakuja tehdessä yleensäkin. Tietoa kuitenkin nykyisin on löydettävissä.

Eri mantereiden burmapopulaatiot ovat kokeneet geneettisiä pullonkauloja, joissa iso osa yksilöistä on jäänyt kasvatuksen ulkopuolelle. Nämä pullonkaulat kaventavat geneettistä monimuotoisuutta merkittävästi. Niiden vaikutusta kannattaa korjata tuonneilla ja uudella geneettisellä materiaalilla.

Geneettisen monimuotoisuuden vaalimiseen liittyvät olennaiset perustelut löytyvät tuoreeltaan mm. seuraavasta lähteestä: (YK/FAO): FAO Rome, 17–21 July 2023 METHODS FOR ESTIMATION OF WITHIN-POPULATION GENETIC VARIATION, linkki: https://www.fao.org/3/cc6007en/cc6007en.pdf).

Sukusiitos lisää periytyvien sairauksien riskiä ja heikentää jälkeläisten immuunivastetta altistaen mm. autoimmuuni- ja infektiosairauksille. Liian kapea geneettinen vaihtelu heikentää lisääntymisterveyttä. Aihetta käsiteltiin jo vuonna 1998 geneetikko apulaisprofessori Dr Heather E. Lorimerin artikkelissa Inbreeding and its Effect on the Immune System, linkistä pääset Pawpedsissa julkaistuun artikkeli versioon.

Historiallisen sukusiitoksen vähentämiseksi rotuun voidaan tuoda roturisteytyksen kautta erilaisen historiallisen geeniperimän omaavia yksilöitä. Outcross eli roturisteytys on menetelmä, jolla kasvattajat pyrkivät lisäämään kohderodun geneettistä vaihtelua. Outcross on käytännössä laaja käsite. Osa ulkomaisista kasvattajista laskee outcrossiksi mm. eri järjestöjen väliset burmien pentueet. USA:ssa outcrossiksi saatetaan lukea burmien contemporary- ja traditional -linjojen väliset yhdistelmät tai tuontiburmien kanssa tehdyt yhdistelmät sekä yhdistelmät eri järjestöissä rekisteröityjen burmien kesken. Toisaalta CFA:ssa burma on sallittu outcross burmilla-rodulle vuoteen 2028 asti, erikoisluvalla.

USA:ssa on noin vuodesta 2011 alkaen aktiivisesti käytetty burman geenipoolin laajentamiseen mm. tonkineesi- ja bombaykissoja. Muutamat kasvattajat ovat käyttäneet siamilaisia ja thai-kissoja, ja useampi kasvattaja thaimaalaisia maatiaiskissoja. Euroopassa yleisin outcross on thaimaatiainen. USA:ssa bombay. Suomessa on kahta erilaista outcross-suuntausta; thaimaatiainen vuodesta 2013 ja bombay vuodesta 2019. Näistä jälkimmäinen on selvästi harvinaisempaa. Jokaisessa outcrossissa on omat hyvät ja huonot puolensa. Outcross heikentää rodun näyttelytyyppiä erityisesti F1- ja F2-sukupolvissa. Bombayn avulla burman tyypikkyys on helpommin säilytettävissä, samakaltaisten rotumääritelmien takia. Korvat ovat bombaylla hieman burmaa pienemmät ja sijaitsevat hieman korkeammalla. Pidän tätä pienenä hintana uusista geeneistä. Sukupolvien 3.-4. myötä kaikissa outcross-tavoissa kissan tyyppi korjaantuu nopeasti, ellei linjaa päätä yhdistää toiseen outcross-linjaan. Tällainen ei ole kiellettyä, mutta edellyttää mielestäni kokemusta ja hyvää linjojen tuntemusta. Outcross-linjoja yhdistämällä voi olla vaikeampaa arvioida, kummasta linjasta ominaisuudet jälkeläisille periytyvät. Se on vaikeaa ja osin mahdotonta täysin puhdasrotuisssakin linjoissa. Suomessa syntyi v. 2022 yhteensä 102 burmapentua, joista 35 oli RIEX-rekisteröityjä. Luvut ovat Omakissassa.

Haen kissalaamme pitkällä tähtäimellä toista bombay-taustaista linjaa Euroopasta tai USA:sta. Tuonti saisi mieluiten olla vain F1-F2 sukupolvea. Tällä erää on keskiössä Lilyn yhdistäminen LO-burmaan puhdasrotuisen tuontiuroksen kanssa.

Kuvassa (F3 outcross) urospentu Ninellis Rocket Man, BUR n. Kuva: Anu Hätinen

Kuvassa (F3 outcross) urospentu NINELLIS Leon Crossroads, BUR b

Ruotsin Burmaklubbenin sivuilla lisää tietoa burmien outcross-kasvatuksesta.

Vuonna 2022 Suomen Kissaliittoon rekisteröitiin 85 burmaa. Eniten (632 kissaa) rekisteröitiin Ragdoll-rotuisia kissoja. Tilastoja voi seurata täältä. Burmien rekisteröintimäärät päivitetään 4 vuoden välein Burmien Kasvatuksen Tavoiteohjelmaan (KTO). Burmapentueeseen syntyy keskimäärin 3,5 pentua. Jalostuskäyttöön jää n.16-18 % pennuista. Jalostusyksilöiden määrän pieneneminen vähentää geneettistä monimuotoisuutta. Monimuotoisuus on säilytettävissä parhaiten, kun mahdollisimman montaa eri yksilöä käytetään jalostukseen. Ihannetilanteessa jokaisesta pentueesta yksi uros ja yksi naaras jäävät kasvatukseen. Geneettinen monimuotoisuus lisää rodun vastustuskykyä mm. infektioita, allergioita ja autoimmuunisairauksia vastaan. Immuunijärjestelmä on riippuvainen geneettisestä monimuotoisuudesta. Mahdollisimman terveenä säilyvä rotu on kissojemme etu.

Aluksi kollin reviirikäyttäytymien saattaa jännittää tulevaa sijoituskotia. Erona sijoitettuun uroskoiraan, kissa ei erottele ulko- ja sisätiloja tässä käytöksessään. Pelko virtsalla merkkaamisesta on aiheellinen, vaikkei se aina toteudu. Merkkailu ei ole samankaltaista jokaisella kollilla vaan riippuu monista muuttujista; mm. iästä, näyttelyissä käymisestä, astutusreissujen määrästä ja kissalauman koosta ja rakenteesta ja siitä onko kolli ainoa lemmikki. Isäehdokkaat tapaavat myös laulella iltaisin lemmenkaipuutaan. Nuoren kollin paino saattaa laskea, kun muut mielenkiintoiset asiat menevät ruokahalun edelle. Testosteroni lisää kollien rohkeutta kanssakäymiseen muiden kissojen kanssa. Harva kolli alkaa merkkailla omaa, tuttua kotiaan jos hän ei vielä ole käynyt astutusreissuilla. Monilla kolleilla merkkailu saattaa alkaa esimerkiksi näyttelyn jälkeen, kun valtaisa tuoksujen tulva aktivoi luontaista reviirikäyttäytymistä. Lemmikkikissa sen sijaan kohtaa hyvin vähän ”kilpakosijoiden” hajuja. 

Sijoituskollin omistajuus voidaan sopia säilytettäväksi kasvattajalla määräajaksi. Tärkeää on laittaa suunnitelmat paperille, eli laatia sopimus kissan sijoittamisesta. Sopimuksessa voidaan sopia esimerkiksi yhdestä pentueesta, minkä jälkeen omistajuus siirtyy lemmikkikodille. Toinen vaihtoehto on, että uusi omistaja tekee Kissaliittoon siitosuroksen omistajan sopimuksen. Tämän voi tehdä Omakissan tietokannassa. Kasvattaja yleensä liittää uuden pennunomistajan lahjajäseneksi ensimmäisen vuoden ajaksi Kissaliiton alaiseen rotukissayhdistykseen. Siitosuroksen omistajan on kuuluttava johonkin rotukissayhdistykseen (esim. SUROK, PIROK, URK, YK, POROK…).

Ihanteellisesti isäkolli saa sijoituskotiin kaverikseen oman pentunsa. Kollimaiset tavat unohtuvat pian kastraation jälkeen. Kannustan lemmikkiburmasta haaveilevia avoimin mielin tutustumaan sijoituskotina toimimiseen. Kollin omistajalle maksetaan pentukohtainen erikseen sovittava korvaus palveluksista.  

Seuraavassa Crossroads-pentueessa kesällä 2024 meillä on toivon mukaan tarjota kollipentu sijoitukseen. Naarasburman sijoituksesta ilmestyy erillinen blogiteksti myöhemmin.

Lisätietoja mm. Kissaliitos Sijoituskissaopas, päivitetty 08.11.2016.

Tiedotteen voit lukea täältä.

Heinäkuun 2023 lopulla kissalaamme odotetaan syntyväksi pentuja yhdistelmästä Crossroads Dream on BUR c (lila) x NINELLIS Listen to Your Heart BUR n (ruskea). Pentueen sukutaulu Pawpedsissa. Emo voi hyvin ja hänellä on paino noussut. Isäkolli myhäilee tyytyväisenä vierellä. Päivitämme lisää kuulumisia aiheesta myöhemmin. Mahdolliset värit suklaa ja ruskea. Pennuista on tullut paljon kyselyitä. Yksi pennuista jää kissalaan jatkamaan linjaa. Tavallinen burmapentue on 3-4 pentua. Burmapentujen suuren kysynnän vuoksi kehoitamme omaa pentua odottavia malttamaan, uusia pentueita muille kasvattajille on syntymässä syksymmällä. Meille kissalaan taas ensi kesänä – syksynä 2024. Omaa burmaa kannattaa odottaa, vaikka se veisi aikaa. Burma tulee olemaan seuranasi seuraavat n. 15-18 vuotta, päätös pennun hankkimisesta vaatii halua ja kykyä sitoutua pitkäaikaisesti.

Kitin (Ninellis Listen to Your Heart, BUR n) rekisteröinnin siirtoa TICAsta Kissaliittoon odotellessa ajattelin kirjoittaa seuraajillemme hieman genetiikasta. Kitin jalostustestit ovat olleet valmiit jo kauan, eli burmalle pakolliset HK (hypokalemia) ja GM2 (gangliosidoosi) ovat N/N. Samoin burmalle suositeltu testi BHD (burmese head defect) tulos on N/N. N/N tarkoittaa, ettei yksilö kanna testattua sairausgeeniä eikä siten voi periyttää sitä eteenpäin. Käytän kaikilla jalostuskissoillani Wisdom Panelin geenitestiä, jonka saa tilattua linkin verkkokaupasta. Kiti kantaa suklaata eli hän voi toisen kantajan kanssa saada suklaan värisiä pentuja.

Tässä kuvassa näkyy Kitin geneettinen monimuotoisuus. Ilahduttavasti se on keskimäärin korkeampi kuin burmilla yleensä.

Miksi geenien monimuotoisuus (genetic diversity) on tärkeää?

Geneettinen monimuotoisuus ilmenee jokaisella lajin yksilöllä ainutlaatuisena perimänä eli geeneinä. Samalla alueella elävät saman lajin yksilöt eli saman populaation yksilöt voivat ulkoisesti muistuttaa toisiaan, mutta ovat jokainen omanlaisiaan ulkomuotonsa, käyttäytymisensä ja geeniensä suhteen. Kun lajin sisällä geenien erilaiset muodot eli alleelit vaihtelevat paljon, on populaatio monimuotoinen.

Geneettisen monimuotoisuuden väheneminen jalostuksessa on helpointa selittää pullonkaulavertauksella. Voidaan puhua myös geneettisistä suppiloista. Aina kun tietyt eläimet valitaan jalostuskäyttöön ominaisuuksiensa ja sukutaulunsa perusteella, populaatiosta suodattuu osa alleeleista pois.

Mitä vähemmän populaatiossa on yksilöitä ja mitä vähemmän geenivirtaa populaatioiden välillä on, sitä todennäköisemmin populaatiossa esiintyy sukusiitosta eli läheiset sukulaiset lisääntyvät keskenään. Sukusiitoksen seurauksena geneettinen monimuotoisuus vähenee, kun alleelien määrä kutistuu. Jälkeläisten lisääntymistehokkuus ja selviytyminen aikuisuuteen asti heikkenevät. Yksilöiden matala heterotsygotia-aste liittyy mm. seuraaviin geneettisiin riskeihin: lisääntymisvaikeudet, jälkeläiskuolleisuus, epämuodostumat, perinnölliset sairaudet.

Monimuotoisuus on tärkeää myös immuunijärjestelmässä, jonka geenikirjon kapeneminen voi johtaa esimerkiksi tulehdussairauksiin, autoimmuunisairauksiin ja allergioihin. Tämän kaiken pohtiminen on kasvatustyöni perusta.

Jos Kiti olisi kotikissa?

Alla kuvakaappaus Wisdom Panel -geenipaneelin tuloksista, kun Kiti on muokattu mixed-breed -kissaksi eli suomalaiseksi kotikissaksi, jonka jalostus ei ole ollut ihmisen suunnittelemaa. Testitulos varoittaa jalostuksen riskeistä. Kasvattajilla on keinoja lisätä rodussa geenien monimuotoisuutta, ja onneksi asiaan on alettu kiinnittää viime vuosina enemmän huomiota. Vastuullinen jalostus on juuri tätä. Meillä kasvattajilla ei ole kristallipalloja, joilla voisimme vannoa kaikkien kasvattiemme terveyden pysyvän aina hyvänä. Se minkä voimme tehdä, on perustaa valintamme tieteeseen ja sen avulla tuotettuihin todennäköisiin skenaarioihin.

Yhteistyö tiedemaailman kanssa on todella tärkeää rodunjalostuksessa. Siksi myös Kitin DNA:ta lähti tänään 2 EDTA-verinäyteputkea Helsingin yliopistolle Kissojen geenitutkimukseen. Tutkimusta tehdään Helsingin Yliopiston eläinlääketieteellisen ja lääketieteellisen tiedekunnan sekä Folkhälsanin tutkimuskeskuksen alaisuudessa, Viikin ja Meilahden yliopistokampuksilla. Tavoitteena on rakentaa kattava suomalaisten rotukissojen DNA-pankki, jota voi hyödyntää kissojen perinnöllisten sairauksien ja ominaisuuksien kartoittamisessa. Projektin nettisivuilla todetaan mm., että ”puhdasrotuisuuden vaaliminen sekä sisäsiitos ovat karsineet rotukissojen perimästä ylimääräisen vaihtelun.” Mitä matalampi prosentuaalinen heterotsygotia-aste on (Kitillä 26%), sen kapeampi on kyseisen yksilön geneettinen monimuotoisuus. Burmien keskimääräinen heterotsygotia-aste on välillä 20-27% ja suomalaisten kotikissojen 29-41% ja yleisimmin 38-40% Wisdom Panel -aineistossa.

Genetic Notes on the Burmese Cat Breed

Burmakissan terveys on kiinnostanut kissageneetikkoja muun muassa koska rotu on alun perin muodettu harvoista yksilöistä ja siihen on sittemmin tuotu varsin vähän geneettistä materiaalia muista roduista. Burma on todennäköisesti ensimmäinen rotu, joka perustuu geneetikkojen tekemään työhön. Rodun alkuperästä voit lukea tarkemmin Burman Kissankasvatuksen tavoiteohjelmasta (KTO). Alla olevassa kirjoituksessa pohditaan burman geneettistä monimuotoisuutta ja suositellaan hallitusti lisäämään sitä. En itse ole ajatellut tuovani rotuun muuta ulkopuolista kuin Kitin, jonka suvussa esiintyy yksittäisiä bombay-rotuisia kissoja. Bombay on burman ja mustan amerikkalaisen lyhytkarvan hybridirotu, joka kehitettiin 1950-luvulla USA:ssa. Jos sekoittaisin pakkaa yhtään enempää, en voisi tietää mikä ominaisuus johtuu mistäkin. Kitin yhdistäminen puhdasrotuiseen burmaan on tällä hetkellä kasvatustyöni keskiössä. Seuraava projektini on traditional -linjaisen burman tuonti Yhdysvalloista, mutta siitä lisää jos toive konkretisoituu 🙂

Pentuesuunnitelma etenee hiljalleen. Kitin (Ninellis Listen to Your Heart, BUR n) transfer-rekisteröinti TICAsta Kissaliittoon aloitettiin tammikuun alussa 2023, mutta on vielä kesken Kissaliitossa. Syynä viivytykseen ovat ymmärtääksemme Kitin emolinjan bombay-juuret. Bombay luotiin 50-luvulla USAssa yhdistämällä ruskeita Grand Champion-linjan burmia tyypiltään soveltuviksi valittuihin mustiin amerikkalaisiin lyhytkarvoihin. Amerikkalainen lyhytkarva (ASH) hyväksyttiin roduksi CFA:ssa 1906. Bombay hyväksyttiin alustavasti myös FiFéen eli Kissaliittoon vuoden 2023 alusta. Kissaliiton sivuilla ei ole bombaysta tietoja, mutta voit käydä tutustumassa rotuun CFA:n sivuilta: https://cfa.org/bombay/ . Bombay-rotuisia kissoja on hyväksytty Kissaliittoon tätä kirjoittaessa 4kpl. Kyse on siis suomalaisittain pienestä rodusta. He kaikki neljä ovat Kissaliiton RX-rekisterissä, koska heidän sukutauluissaan on ruskeita burmia 2. polvesta lähtien. Bombay on siis ns. hybridirotu.

Itseäni linjassa kiinnostaa mahdollisuus löytää omaan purebred-jalostukseen burmakasvatuksesta bombayn puolelle kadonneita vanhoja USAlaisia burmalinjoja. Nykyisen burman geenien homotsygotia-aste on suuri, eli geenien variabiliteetti pieni. Kissageneetikot ovat vuodesta 2016 suositelleet geenipoolin laajentamista hallitusti tuomalla mm bombayn kautta. Tästä meilläkin on kyse. Tieteeseen perustuvasta hallitusta harkitusta kasvatuksesta. Viidennen sukupolven kohdalla tämän linjan pennut kelpaavat RX-rekisterin (Registre Initial et Experimental) sijaan ns. LO-rekisteriin (Livre d’origin) eli yksilöllä on mm. puhdasrotuinen rekisterikirja vähintään kolmelta edeltävältä sukupolvelta.

Kitillä on jo sukulaisia veljensä kautta Kissaliitossa, joten ehkä hieman nostelemme Kitin kanssa kulmiamme miksi hänen sukutaulunsa on herättänyt mielenkiintoa liitossa. Toki hyvähän se on että asioihin perehdytään ja luotan liiton asiantuntemukseen. Kissaliiton arvojen mukaisesti tärkeää on vastuullinen kasvattaminen ja yhteiset säännöt kaikille. Odottelemme siis luottavaisena ja maltilla. 

Suomeen on tuotu TICAsta samalla geenien monimuotoisuuden lisäämisen tarkoituksella varsinaisena outcross -kasvatuksena mm. thaimaatiaisen ja tonkineesin geenejä vuodesta 2016.

En itse kannata ruskean bombayn rekisteröintimahdollisuutta suoraan burmaksi, vaan olen erityisastutusluvan ja tavoitteellisten kasvatusohjelmien teon kannattaja. Todellakin, niille kenelle bombay on uusi. Joskus rotuun syntyy myös ruskea pentu mustien joukkoon, ja häntä ei saa käyttää bombay-jalostukseen koska bombay on musta. Jäävät lemmikeiksi, mutta ovat käytettävissä burmajalostukseen mm TICAssa ja CFAssa ja erityisastutusluvalla varmasti onnistuu jatkossa myös Kissaliitossa.

Kiti on ainoa emonsa naaraspentu, joka jatkaa Suomessa näitä arvokkaita geenejä. Kitin suvun juuret ovat burman Wong Mau -kantaemossa, joten varsinaista uutta alkuperää emme rotuun saa emmekä hae. Geenien monimuotoisuus tässä välillä tapahtuneista muunteluista on se mitä haetaan.

Kissalan tuontisuunnitelma urospennusta ulkomailta etenee lupaavasti. Siitä lisää myöhemmin. 😽

Tästä linkistä pääset ihailemaan Kitin sukutaulua:

Ohje: BOS on bombay ja BUR on burma. 

Kiti eli NINELLIS Listen to Your Heart on syntynyt 25.5.2021 Suomessa. Hänen emonsa on kuvankaunis TICA-burma Luna eli Securitazz Yzter, joka muutti Suomeen ruotsalaiselta kasvattajaltaan vuonna 2018. Lunan molemmat vanhemmat ovat TICA -rekisteröityjä bombay-kissoja, mutta seuraavasta sukupolvesta löydät jälleen ruotsalaisen burman. Kitin isä on suomalaissyntyinen Shu-Shun Tropical Punch eli Punssi.

Kiti on hurmannut meidät kaikki. Hänen luonteensa on hurmaava, harkitseva ja riehakas, leikkisä ja unelias, kaikki samassa paketissa. Lempileikki on noutaa hiuslenkkiä, uudelleen ja uudelleen. Luonnetta ei erota burmasta. Ikuisesti kiitollinen kasvattajalle tästä tytöstä.

Kyseessä on niin sanottu outcross-burma, jonka tarkoituksena on laajentaa suomalaisen burmakissan perimää eli tuoda siihen uusia (ja vanhoja rodusta kadonneita) geenejä. Vastaavanlaista kasvatustyötä on käynnissä monissa kissaroduissa Suomessa ja maailmalla. Esimerkiksi ruotsalainen burmien outcross -risteytys on leijonanloikan meitä suomalaisia edellä. Bombay -rotuun käytettyjen burmien sukupolvet tunnetaan osin burmarodun alkujuurille 1930 -luvun USA:han asti. Roturisteytyksessä käytettyjen mustien amerikanlyhytkarvojen suvut tunnetaan myös useiden sukupolvien päähän. Nämä molemmat ihmisen USA:ssa luomat rodut muistuttavat luonteiltaan hyvin paljon toisiaan eikä burman ruskea väritys muutu roturisteytyksessä. Eläintieteilijöiden huoli geenipoolin kapeutumisesta tulee ottaa todesta. Laajoissa kissan geeniperimää kartoittavissa tutkimuksissa on suositeltu burmalle roturisteytyksiä aasialaista alkuperää olevien kissarotujen kanssa, tieteellinen perusta on vahva. Suomen Kissaliittoon ei vielä hyväksy bombay-rotua, ja siksi Kiti on rekisteröity TICA-järjestöön. Haemme rekisteröintilupaa Kissaliittoon aikanaan sijoituspentueen jälkeen. Toivon, että rekisteröinti onnistuisi. Outcross-siitoksessa säilytetään vain burman sallitut värit ja yksilöt geenitestataan ja heidän luonteensa valikoidaan tarkkaan jalostukseen sopivaksi. Sukupolvien lisääntyessä nämä uudet geenit jäävät rikastuttamaan burmiemme sukutauluja. Bombaysta rotuna voit lukea lisää mm. TÄÄLTÄ.

Sukutaulu